Mitenkähän tuo liene, kun taannoin lauma sukulaisia oli vierailulla luonani. Seurueeseen kuului sisareni, kaksi serkkuani (ne jotka tuntuevat minut tietävät, että he ovat vastakkaisen sukupuolen edustajia) ja mummoni. Toinen serkkuopojistani on luonteen lahjoiltaan sellainen, että hän on koko ajan halaamassa, taputtamassa olkapäälle ja muutoinkin "käpälöimässä". Sisareni siitä tuskastuneena tokaisi tyypillisellä ärhäkkäällä tavallaan, että jokaisella on henkilökohtainen alue, jolle ei sovi kenenkään tunkeutua.

Tästä huomiosta kimpaantuneena serkkupoikani ärähti, ettei tässä kohta uskalla ketään lähestyä millään tavalla, kun kaikilla on kyseinen henkilökohtainen alue. Tässä vaiheessa puheeseen puuttui sitten mummo, joka välittömästi tarrasi sisartani olkapäästä ja sanoi, ettei siinä heidänkään välissään mitään aluetta ole. Itse en oikein osannu sanoa, muuta kuin, että kyllä ihmisillä on olemassa alue, jolle ei halua kenenkään tunkeutuvan "ilman lupaa".

Aloinkin sitten pohtia, miksi toisille ihmiselle henkilökohtainen alue on niin paljon selkeämpi asia kuin toisille. Luulenpa, että jostain syystä toiset ihmiset eivät pidä siitä, että joku tulee liian lähelle. Ärsyynnyn itse hyvin äkkiä, jos normaalin keskustelun aikana joku koskettaa tarpeettomasti varsinkin, jos kyseessä on puolituttu tai ventovieras ihminen.

Tässä taannoin minulle kävi niin, että luokkakaverini kanssa meillä oli pieni väärin ymmärrys erästä koulu työtä tehdessämmä. Jälkeen päin kyseinen henkilö tuli ja sanoin haluavansa keskustella tilanteesta. Minä olin hämmästynyt siitä, että henkilö halusi selvittää tilanteen, koska niin ei ole aikaisemmin käynyt. Noh - keskustelimme asiasta ja pääsimme ymmärtämään toisiamme jollakin tavalla, kunnes keskustelun päätteeksi kyseinen henkilö taputti minua päälaelle! Minulla nousi karvat pystyyn ja hetkeä aikaisemmin käyty keskustelu unohtui siihen paikkaan. Tämä ihminen oli juuri kajonnut minuun tavalla, jonka tulkitsin alistavaksi eleeksi, jolla hän tavallaan "vei voiton" keskustelusta. Kyseinen henkilö oli tullut henkilökohtaiselle alueelleni ja vielä käyttäytynyt alentavasti minua kohtaan. Tämän tapahtuman jälkeen olen suhtautunut varauksella hänen seuraansa ja olenkin onnistunut varsin tehokkaasti karsimaan hänet seurastani. Koin jopa vahingon iloa, kun yksi luokkalaisistamme sanoi hänelle aika pahasti eräässä toisessa tilanteessa, jossa minuun "kajonnut" henkilö yritti jälleen jyrätä mielipiteillään.

Sitten toinen mielenkiintoinen tilanne tapahtui uudenvuodenyönä, kun olimme ystävieni ja tietysti sisareni kanssa kotikaupunkini eräässä baarissa. Samaan baariin oli eksynyt erinäisten tapahtumien jälkeen myös edelliskesäinen työkaverini. Koska olin töissä rakennustyömaalla, ei ole vaikea arvata kumpaa sukupuolta kyseinen henkilö edustaa. Hän oli päätynyt baariin yksin kavereidensa ja tyttöystävänsä hylkäämänä. No siinä sitten kävi niin, että hän lyöttäytyi minun ja ystävieni seuraan, meidän kutsumanamme tietysti. Yhdessä vaiheessa hän piteli minua kädestä ja tuijotti kuin olisi ajatellut maailman järisyttäviä ajatuksi. Tätä en kuitenkaan kokenut henkilökohtaiselle alueelle tunkeutumisena, vaikka herralla on tyttöystävä olemassa. Hän teki kyseiset ratkaisut ja minä en pannut hanttiin, koska pidin tapahtunutta täysin viattomana eleenä.

Tässä siis kaksi tulkintaa siitä miten tilanne voi vaikuttaa tämän henkilökohtaisen alueen tilavuuteen, vaikka kyseessä on puolitutut henkilöt. Tapa lähestyä toista ihmistä on siis tärkeä, myös oma mielentila ja asenne lähestyvää henkilöä kohtaan merkitsee paljon. Siispä, koskaan ei voi tietää, miten hyvää tarkoittava kosketus voi vaikuttaa toiseen ihmiseen. Opetelkaamme siis lukemaan tilanteita ja nonverbaalisia merkkejä toisistamme, jotta välttyisimme ikäviltä ja noloilta tilanteilta. Koetetaan myös luottaa intuitioon, kun olemme tilanteessa, jossa punnitsemme kosketusta asiamme painottamiseksi.